Vaaliteemoja

Talous & sisäinen kehittäminen

I HAVE A DREAM!

Omana puheenjohtajavuotenani 2018 annoin keskusliitolle palautetta ja toivoin kehitystä SNKKn budjetin valmisteluun sekä SNKKn toiminnan vaikuttavuuden raportointiin ja mittaamiseen. Olen kampanjani aikana niputtanut tähän aihepiiriin kuuluvat kehitysideani lauseen "Keskusliitto on kamareita varten" alle.

Mikäli minut valitaan, SNKKn budjetti tullaan jatkossa kytkemään strategisiin tavoitteisiimme, ei siihen mitä rivejä siellä on aiemmin ollut. Lisäksi jokainen rivi tullaan tarkastelemaan sen kautta, mitä lisäarvoa kyseinen rivi tuo jäsenillemme jäsenmaksun vastineeksi. Tulen myös lisäämään puheenjohtajien vaikutusmahdollisuuksia valmistelu- ja päätösprosessin aikana aiemmin kuin silloin, kun on jo liian myöhäistä.

Haluan myös olla kehittämässä omaa sisäistä johtamisjärjestelmäämme nykyaikaisemmaksi. Tulevina vuosina keskusliiton palvelutehtävä paikalliskamareille ja jäsenille on entistäkin selkeämpi ja usein myös sanoitettu, ei vain oletettu. Tulevaisuuden puheenjohtajat kokevat läpinäkyvän raportointijärjestelmän kautta saavansa raportointityöstään palautteen ja merkityksen, ei pelkästään tunnetta nakkikoneena toimimisesta joka kuukausi PJ-raporttikyselyn kilahtaessa sähköpostiin :)

Eli - I have a dream! Unelmani on strategiaan perustuvat tavoitteet, mittarit ja talousjohtaminen, sekä ketterämpi, avoimempi ja joustavampi Suomen Nuorkauppakamareiden keskusliitto, joka todella on olemassa paikalliskamareita varten. Ei toisin päin.

Ajankäyttösuunnitelma

Minulta on kysytty mikäli minut valitaan, kuinka aion selvitä vaativasta johtotehtävästä samaan aikaan uuden vauva-arjen kanssa. Hienoa, että äänestäjät haluavat vastuullisesti selvittää ehdokkaan ajankäyttörealiteetit tehtävän hoidon ajalta.

Saadessani tietää raskaudesta ja pohtiessani tulevaa jiicee-uraa, harkitsin ehdolleasettumista erityisen tarkasti. Koska mun koko perhe on ollut "vähän" vinksahtanut järjestötoimintaan jo vuosikymmenten ajan, ruusuisia kuvitelmia tulevasta arjesta ei ole, mutta ymmärrystä ja tukea on tarjolla sitäkin enemmän. Siksi uskalsin heittäytyä kisaan ja osaltani teoillani näyttää, että myös nainen pystyy hyvällä valmistautumisella hoitamaan vastuutehtäviä perhetilanteesta riippumatta.

Vanhempani Asko ja Hilkka toimivat perheyrittäjinä mainostoimisto Statiivissa yli 40 vuoden ajan, läpi vauva-arkien ja samanaikaisten järjestövastuuvirkojen. He ovat ilmoittaneet ehdokkuudestaan jiicee-babysitterin virkaan, sillä he haluavat olla mukana mahdollistamassa osaltani seuraavien vuosien onnistumista mutta myös mahdollisimman monen seuraavan jiicee-sukupolven sisäänajoa nuorkauppakamariharrastukseen ja vastuutehtäviin. Asko ja Hilkka ovat käytettävissä lastenhoidollisiin tehtäviin niin kotona kuin kokousreissuillakin.

Vanhempieni lisäksi lähimpiin tukijoukkoihin kuuluu veljeni Jaakko sekä avovaimonsa Mirva, joilla molemmilla on myös kokemusta kansallisen tason järjestövastuutehtävistä. Jaakko on Turun Nuorkauppakamari ryn jäsen ja kansallisen tason vastuutehtävissä toiminut aiemmin mm. Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana, Mirva taas on Suomen Partiolaisten kansallisen hallituksen jäsen. Heiltäkin ymmärrystä siis tehtävän vaatimuksista löytyy ja he ovat ilmoittautuneet käytettäväksi lastenhoidollisiin tehtäviin Suomen Turuun pääs.

Lisäksi lopuksi tärkeimpänä on todettava, että onhan sillä lapsella myös isä - Petteri <3 jolla on joustava työ ja halu tukea tehtävääni JCI Finland - Suomen Nuorkauppakamarit ry:n varapuheenjohtajana 2021 ja puheenjohtajana 2022.

Kiitos kaikille tukijoukoille ja ystäville, jotka olette lupautuneet avuksi seuraavien vuosien aikana

B-alueen vaalikokouksessa osallistuin strategiatyöpajaan, jossa käsiteltiin jäsenten kanssa JCI Finland - Suomen Nuorkauppakamarit strategialuonnosta vuosille 2021 - 2024, jossa avainsanoina esiin nousevat rohkeus, johtajuus ja vastuulliset teot.

Itse uskon näiden kolmen ulottuvuuden liittoon ja siihen, että tulevina

vuosina Suomen Nuorkauppakamareiden ainulaatuinen arvolupaus ja merkitys niin yhteiskunnallemme kuin jäsenillemmekin, tulee löytymään entistäkin vahvemmin tältä rajapinnalta.

Väittämällä kampanjassani, että minusta jokainen nuorkauppakamarilainen on tulevaisuuden johtaja, haluan herätellä meitä kaikkia huomaamaan, että mehän jo johdamme tulevaisuutta vastuullisempaan suuntaan muun muassa vaikuttavan projektitoimintamme kautta.

Ja koska teot ovat vahvinta viestintää, haluan ensi vuonna yhdessä paikalliskamareiden DPiden kanssa valmistella hallittua toiminnan muutosta kohti entistä strategisempaa, yhteistä vaikuttavaa viestiä ja haluttua brändiä.

Mikä on tärkein yhteiskunnallinen haaste, jota Suomen Nuorkauppakamareiden tulisi mielestäsi ratkoa tulevina vuosina?

------

Tulevaisuuden johtajat - vastuullinen muutos -kampanjakiertue on matkannut jokaiseen aluekokoukseen syyskuussa ja kiertueeseen on mahtunut paljon keskusteluja uudesta strategiasta, johtajuudesta ja vastuullisesta muutoksesta.

Vastuullisen muutoksen aikaansaamiseksi meidän tulee valita uuden strategiamme puitteissa tärkein yhteiskunnallinen haaste, johon otamme kantaa ja jota lähdemme yhdessä ratkomaan uuden strategiakauden aikana. Kysyin vaalipaneeleissa alue-ehdokkailta, mikä yhteiskunnallinen haaste on heidän mielestään tärkein.

Tässä otteita vastauksista:

- Työuupumuksen ja työssä jaksamisen haasteiden ratkominen. Varsinkin nuoret uupuvat työssä entistä helpommin ja tällä haasteella on suuret makrotaloudelliset vaikutukset. Nuorten keskuudessa tarvitaan selkeästi uudenlaista työkulttuuria ja johtamista, jota voisimme SNKKna olla kehittämässä ja tuomassa päättäjien ja yritysten tietoisuuteen.

-Nuorten työllistymisen edistäminen ja talouden rattaiden käynnistäminen uudelleen koronan jälkeen

-Suomalaisen työkulttuurin ja johtajuuden kehittäminen ja edelläkävijyys (tarvitsemme myös itse uudistusta tämän suhteen ennen kuin voimme olla edelläkävijöitä)

-Nuorten taloustaitojen kehittäminen (tästä on jo olemassa paikalliskamarin kehittämä projektikonsepti, jonka voisi monistaa kansalliseksi projektiksi)

-Suomessa asuvien kansainvälisten osaajien sitouttaminen Suomeen ja työ- ja organisaatiokulttuurien uudistaminen kansainvälisemmäksi (muunkielisten osaajien aseman parantaminen suomalaisessa työelämässä)

-Pienten paikkakuntien elinvoimaisuuden tukeminen vaikuttavan projektitoiminnan kautta

Omat lisäykseni listalle olivat:

1)Työelämän tasa-arvon edistäminen (tämä voi olla esim. liittyen edellä jo mainittuun kansainvälisten osaajien mahdollisuuksien / oikeuksien edistämiseen, mutta myös esim. sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen (mm. näyttämällä, että valmistautumalla hyvin kenellä tahansa on perhetilanteesta riippumatta mahdollisuus ja kyvykkyys hakea ja menestyksekkäästi hoitaa vastuu- ja johtotehtäviä, ja tästä kuuluu myös sama kompensaatio kaikille sukupuolesta huolimatta)

2) Tuoda johtajuuskäsitys Suomessa nykyaikaan ja sen yli. Olen aistinut, että Suomessa on vallalla edelleen jonkinlainen kivikautinen stereotypia johtajista ja johtajuudesta (Happotesti: Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen sanasta johtaja - norsunluutornissa istuva valkoinen käskyttävä mies, vai jotain nykyaikaisempaa? Tämä leadership -termin vastineen kunnollinen puuttuminen on suomen kielen ongelma, jota moni voivottelee, mutta harva pyrkii aktiivisesti parantamaan tilannetta. Meillä nuorkauppakamarilaisina on mahdollisuus aidosti ottaa mielipidejohtajuus tässä asiassa ja lähteä liittämään aiheeseen nykyaikaisempia mielikuvia).